Neuvostoliiton hyökkäys Unkariin

Entisessä Itä-Euroopan ryhmässä (liittyy Neuvostoliittoon) tapahtui kaksi erittäin tärkeätä tapahtumaa: yksi oli vallankumous Unkarilainen vuodesta 1956, ja toinen ns kevät Praha 1968. Tämä on ensimmäisen tarina.

Neuvostoliiton hyökkäys Unkariin seuraa maassa vuonna 1956 vallinneita mielenosoituksia ja mellakoita seurasi heitä, ja sitä seurannut kansanmuutos, josta se tuli ja joka uhkasi ajaa kommunismin pois Unkari.

Unkarin vallankumous, kuten ranskalainen vuoden 1789 vallankumous, ei alkanut harkita, vaan se oli seurausta suosittujen mielenosoitusten ja mielenosoitusten lisääntymisestä.

Kaikki aloitti oli opiskelijoiden 23. maaliskuuta 56 kutsuma marssi, joka kulkiessaan Budapestin läpi lisäämällä osallistujia, jotka eivät olleet opiskelijoita, mikä lisäsi sen määrää.

Protestin syynä oli vaatia poliittista vapautta ja mielipiteenvapautta Unkarissa.

Julkisessa radiorakennuksessa joukko opiskelijoita halusi lähettää manifestin vaatimuksineen, mutta heidät pidätettiin. Sitten ammuttiin ensimmäiset vallankumouksen laukaukset.

Todennäköisesti poliisin jäseniä politiikka valtio (unkariksi ÁVH, Államvédelmi Hatóság), jotka sijoittuivat radiorakennukseen, pelkäsivät yritystä miehittää rakennus ja omaa elämäänsä varten, ja sen vuoksi ampui väkijoukkoon aiheuttaen useita kuolemia.

Joka tapauksessa ihmisten inhottavuus ÁVH: ta kohtaan, jolla oli ansaittu maine Unkarin kansan ankarana tukahduttajana, teki väkijoukosta ja ympäristössä tulee vieläkin kuumempi.

Hallitus lähetti armeijan hallitsemaan tilannetta, mutta joukot asettuivat ihmisten puolelle.

Kuten niin monissa muissakin vallankumouksissa, sotilaat - jotka loppujen lopuksi eivät myöskään lakkaa kouluttamasta osa ihmisistä - he eivät vain kieltäytyneet ampumasta kansalaisiaan, vaan he alkoivat liittyä mukaan ne.

Joillakin mielenosoittajilla oli ollut ajatus leikata Unkarin kansantasavallan kommunistinen kilpi lipusta, jättäen ympyrä miehitetylle paikalle. Tästä leikatusta lipusta tuli vallankumouksen tunnus.

Vuonna 1989 vallankumous, joka kaatoi Romaniassa Nicolae Ceaușescun, käytti myös lippua, jossa kommunistinen kilpi oli leikattu symboli.

Mutta palatessaan Unkariin vuonna 1956, vallankumous puhkesi kaikilla Budapestin kaduilla ja sen seurauksena myös joukot alkoivat vaihtaa puolta, väkijoukko alkoi laskea aseilla henkilökohtainen.

Ernő Gerön Unkarin kommunistinen hallitus pyysi henkensä ja tehtäviensä vuoksi Neuvostoliitosta apua.

Kahden valtion välillä allekirjoitettujen sopimusten nojalla Neuvostoliitto piti joukkoja pysyvästi sijoitettuna Unkarissa sen lisäksi, että se pystyi puuttumaan maahan.

Samana yönä 23. lokakuuta Unkarissa läsnä olevat Neuvostoliiton joukot alkoivat sijoittua kaduille Budapestista, kun vallankumoukselliset ja heitä tukeneet unkarilaiset joukot asettuivat barrikadeille hidasta niitä.

Seuraavana päivänä pääministeri András Hegedüsin tilalle tuli uudistusmielisempi Imre Nagy, joka lähetti nopeasti puheen, jossa vaadittiin väkivalta ja lupaavia vapauttavia uudistuksia poliittisella areenalla. Nagyista tulisi lopulta yksi vallankumouksen suurista kuvakkeista.

Kriisi pahensi 25. päivänä. ÁVH ampui mielenosoittajia parlamentin ulkopuolella ja löysi vastauksen tulipaloon Neuvostoliiton sotilaissa, jotka uskoivat olevansa hyökkäyksen kohteena. Aseelliset mielenosoittajat liittyivät ampumiseen pahentamalla tilannetta entisestään.

Gerő ja Hegedűs pakenivat sitten Neuvostoliittoon jättäen maan ilman hallitusottamalla roolinsa Nagy ja János Kádár.

Samaan aikaan Unkarin vallankumoukselliset hyökkäsivät jo avoimesti Neuvostoliiton joukkoja ja ÁVH: n jäännöksiä vastaan. Noina kohtalokkaina päivinä syntyneet luodinreiät näkyvät edelleen monissa paikoissa Budapestissa.

28. lokakuuta Nagy onnistui saamaan tulitauon.

Molemmat osapuolet käyttivät tätä uudelleenrakentamiseen; Vaikka unkarilaiset asettivat eräänlaisen kansalliskaartin aseellisten mielenosoittajien, armeijan ja poliisin osien kanssa, Neuvostoliitto vetäytyi väliaikaisesti.

Tärkeimmät historiografiset virrat ovat taipuvaisia ​​osoittamaan, että Neuvostoliiton johtajat eivät halunneet puuttua asiaan toisen kerran eivätkä halunneet tehdä niin toivoen, että Unkarin kommunistit itse hallitsevat tilanne.

28. lokakuuta ja 4. marraskuuta välisenä aikana ne olivat poliittisten liikkeiden päiviä, joista Neuvostoliitto hyödynsi enemmän. Heillä oli János Kádár hallituksen päämiehenä, joka "pyytäisi" puuttuminen Neuvostoliiton rauhoittamaan maata.

Vaikka tapahtumat olivat tapahtuneet pääosin Budapestissa, myös muualla maassa vallankumoukselliset liikkeet, joissain osissa onnistuneita ja toisissa paikoissa Neuvostoliitto.

Kun Neuvostoliitto päätti lopullisesta interventiosta Unkariin, uudet Neuvostoliiton joukot alkoivat tunkeutua maahan idästä.

Kádárin hallitus julisti Unkarin puolueettomuuden, vetäytymisen Varsovan sopimuksesta ja pyysi kansainvälistä tukea YK: lta.

Seuraavana päivänä ja odotetusti Neuvostoliitto aloitti suurimman joukon joukkojensa jälkeen operaation lopullisesti "puhdistaakseen" Budapestin ja ottaakseen maan hallintaansa.

Neuvostoliiton sotilasoperaatio ei rajoittunut tunkeutumiseen Budapestiin, kun barrikadeja ja vastuksia poistettiin. Siihen sisältyi myös tykistö ja ilmaiskut.

Väliaikainen kansallinen vartija ja Unkarin säännöllisen armeijan yksiköt eivät voineet tehdä mitään pysäyttääkseen Neuvostoliiton hyökkäys, huolimatta kovan vastarinnan asettamisesta, enemmän halua kuin keinoja ja organisaatiota, mutta taistelevat kanssa sydän ja hänen maansa puolesta.

Samana päivänä, 4. marraskuuta 1956, vastarinta loppui Budapestissa. Neuvostoliiton joukot olivat kulkeneet kadulta kadulle kuin höyrylaiva, eivätkä suurimmaksi osaksi erottaneet sotilaskohteita ja puolustuskyvyttömiä siviilejä.

Vaikka Unkarin väestö oli kiittänyt neuvostoliittolaisia ​​maansa vapauttamisesta vuonna 1945, kiitollisuuden tunne muuttui avoimeksi vihaksi heidän tukahduttamistoimiensa jälkeen vuonna 1956.

Tuhannet unkarilaiset pakenivat maasta, koska monet pidätettiin ja tuomittiin. Imre Nagy itse vangittiin petollisesti (kun hänelle oli luvattu turvallinen käytös jättää Jugoslavian suurlähetystön turvapaikka ja poistua maasta) ja teloitettiin myöhemmin.

Pettämällä kansansa János Kádár ylläpiti hallitusta Unkarista hallituksen päämiehenä, valvonnan, jonka hän vahvisti seuraavina vuosina. Neuvostoliiton läsnäoloon ja poliittiseen indoktrinaatioon perustuva valvonta, jota hallitsivat myös neuvostoliittolaiset itse, jotka eivät halunneet Unkarin kansallisen tahdon elpymistä.

Romanttisesti jälkikäteen katsottuna Unkarin vallankumous aiheutti tuolloin jännitteitä monien kapitalististen blokimaiden kommunistipuolueissa, koska jotkut Johtajat ja militantit tukivat vallankumouksellisia (joita he eivät pitäneet vallankumouksellisina), kun taas toiset leimasivat heidät juuri sellaisiksi, pysyen uskollisina Moskova.

Kuva: Fotolia - mustepisara

Aiheet Neuvostoliiton hyökkäyksessä Unkariin