10 esimerkkiä laulusta

A hymni on runollinen, laulettu tai musiikillinen sävellys, jossa ylistetään tai ylistetään jumalia, pyhimyksiä, sankareita tai tärkeitä henkilöitä. Virreissä juhlitaan myös merkittäviä tapahtumia tai esitetään kansan tai yhteisön identiteettiä. Esimerkiksi: La Marseillaise (Ranskan kansallislaulu).

Hymni kuuluu lyriikkaa runoutta, koska se välittää ylennyksen ja juhlan tunteita ja ajatuksia ja koska sen ilmaisussa subjektiivisuus menee objektiivisuuden edelle.

Hymnit muuttivat laatuaan eri aikoina. Muinaisina aikoina niitä lauloi kuoro ja niissä keskityttiin ylistämään jumalallisia tai mytologisia olentoja.

Keskiajalla ne liitettiin katoliseen liturgiaan, yleensä niitä lauloi yksi tai useampi henkilö erilaisissa seremonioissa ja ylisti kristillisiä jumaluuksia.

1700-luvulta lähtien niillä alettiin viitata luonnon elementteihin, ja myöhemmin niitä alettiin käyttää edustamaan yhteisöä. Tällaisia ​​ovat kansallislaulut, jotka kuvastavat kansan identiteettiä.

• Katso myös: runojen tyyppejä

Hymnin ominaisuudet

• Aiheet. Hymnin teemoja voivat olla jumalien, sankarien, pyhimysten tai tärkeiden henkilöiden elämä tai teot; ikimuistoisia tapahtumia tai edustavia elementtejä kansasta tai yhteisöstä.
• Rakenne. Hymnin rakenteen muodostaa stanzas (sarja säkeet) ja monissa tapauksissa kertosäkeillä tai kertosäkeillä (sävellyksen eri osissa toistuvat säkeet).
• Selostus Y kuvaus. Hymnissä on hyvin yleistä, että eri tapahtumia kerrotaan tai kuvataan kohteen ominaisuuksia. Molemmissa tapauksissa käytetään aina juhlallista ja tunnepitoista sävyä.
• Retorisia hahmoja. Puhehahmoja käytetään usein hymneissä, kuten esim muotokuva, hyperbolia tai vertaus, jonka tarkoituksena on tehdä esteettinen koostumus.

esimerkkejä hymnistä

1. Fragmentti laulusta "Hymn III – To Apollo" (Sen uskotaan kirjoitetun vuosien 660 ja 585 välillä. C.), kirjoittanut Homer

Hänen isänsä antaa tämän nektarin kultaisessa maljassa,
tervehtimään poikaansa ja sitten muita jumalia 
sinne he asettuvat; iloitse elokuisesta Letosta 
koska hän synnytti mahtavan pojan, joka oli aseistettu jousella.
Terveyttä, siunattu Leto, sillä olet synnyttänyt maineikkaita lapsia,
Suvereeni Apollo ja nuolta ampuva Artemis,
hän Ortygiassa ja hän kiviisessä Deloksessa,
nojaa korkealle vuorelle, Cinton eminentsille,
hyvin lähellä palmua, Inopo-virtojen vieressä.
Kuinka juhlin teitä, joita juhlitaan kaikessa 
hymnit?
Kaikkialle, Phoebus, laulumateriaalia tarjotaan 
sinun kunniasi,
olipa se mantereella, hiehojen kasvattaja, olipa se saarilla;
kaikki vartiotornit miellyttävät sinua, korkeat huiput 
korkeista vuorista ja mereen virtaavista joista,
niemekeet, jotka menevät vesiin ja 
meren sisääntuloaukot. (…)

1. Ote teoksesta "Hymn to Zeus" (280 eaa C.), Callimachus

1. “Hecate (maailman äiti)” (kirjoitettu Late Antiquity), Anonymous

Enodia Triple Hecate, suloinen nainen
maanpäällisistä, vesiolentoista, siderealisesta avaruudesta;
maanalainen, keltaiseen vaippaan käärittynä,
suojele meitä synkyydessäsi kummittelevilta pimeiltä hengiltä!
Ylistys sinulle, Persea, yksinäinen jumaluus!
Sinä, jolla on avaimet maailmaan, erehtymätön,
joka leikkii hirven kanssa, yömetsästäjä,
voittamaton suvereeni härkien johdolla,
Ohjaava, hoivaava nymfi, joka vaeltelee vuorten halki, kuuntele 
rukoilijoille, jotka pyhillä riiteillä kunnioittavat voimaasi,
 johda korkealuontoiset paimenet meidän puolellemme.

1. “Ensimmäisen sunnuntain laulujen laulu” (4-luvun loppu jKr.) C.), Saint Ambrose

ikuinen asioiden luoja,
Sinä hallitset öitä ja päiviä,
Ja valoa ja pimeyttä vuorotellen
Helpotat elämän väsymystä.

Kutsumassa valoa varjoista
Auringon kuuluttaja korottaa äänensä:
Matkailijoiden yöllinen selkeys,
Se erottaa yön yöstä.

Sen kuultuaan tähti nousee
Ja vihdoin pyyhkii pimeyden ilmasta,
Sen jälkeen väkijoukko
Pahat tekevät lopun pahoille teoilleen.

Tällä äänellä, joka elvyttää nautin
Meren aallot rauhoittuvat,
Tällä äänellä aivan kiveen
Kirkko muistaa virheensä.

Kukko laulaa ja kutsuu nukkuvaa
Nuhtelee lepotuoleja ja moittii
Niille, jotka vastustavat lauluaan.
Nouskaamme siis päättäväisesti ylös.

Kukko laulaa ja toivo syntyy uudelleen,
Palauta haavoittuneiden terveys,
Varkaan tikari palaa tuppeen
Ja usko herää langenneissa,

Kiinnitä katseesi, Herra, niihin, jotka epäröivät,
Ja anna kaikkien korjata ulkonäköäsi:
Sen avulla tuet kompastuvia.
ja saat hänet maksamaan rikoksestaan ​​kyynelein,

Valaise aistejamme valollasi,
Hävitä mielemme myrsky,
ja ole ensimmäinen, jolle kiitollinen,
Anna äänemme kohota, kun ne soivat.

Ylistetty olkoon iankaikkinen Isä,
Aivan kuten hänen Poikansa Jeesus Kristus
Ja aivan kuten Paraclete Henki,
Nyt ja ikuisesti ja ikuisesti.

1. "Ihailen sinua antaumuksella" (1200-luvun loppu), pyhä Tuomas Akvinolainen

Palvon sinua antaumuksella, piilotettu Jumala,
todella piilossa näiden ilmeiden alla.
Sydämeni alistuu täysin sinulle,
ja antautuu täysin miettimään sinua.

Sinua arvioitaessa näkemys, kosketus, maku ovat vääriä;
mutta korva riittää lujasti uskomaan;
Minä uskon kaiken, mitä Jumalan Poika on sanonut:
mikään ei ole totta kuin tämä Totuuden sana.

Vain jumaluus piileskeli ristillä,
mutta myös ihmiskunta piileskelee täällä;
kuitenkin uskon ja tunnustan molemmat,
ja kysyn, mitä tuo katuva varas pyysi.

En näe haavaumia kuten Tomás näki ne 
mutta tunnustan, että olet minun Jumalani:
saada minut uskomaan sinuun yhä enemmän,
Saanko odottaa sinua ja rakastaa sinua.

Herran kuoleman muisto!
Elävä leipä, joka antaa ihmiselle elämän:
Anna sielulleni, että elän sinusta 
Ja saanko aina nauttia suloisuudestasi.

Herra Jeesus, hyvä pelikaani,
puhdista minut, saastainen, verelläsi,
josta yksikin pisara voi vapautua 
kaikista rikoksista koko maailmalle.

Jeesus, jonka näen nyt piilossa,
Pyydän teitä, että toteutuisi se, mitä niin kovasti kaipaan:
että kun katsot kasvojasi kasvotusten,
Saanko olla onnellinen nähdessäni kirkkautesi. Aamen.

1. Fragmentti laulusta "Hymn to mortality" (1800-luvun alku), kirjoittanut José de Espronceda

Terve, maailman luoja,
ikuisen tiedon tulinen kieli,
puhdas alkio, hedelmällinen periaate,
että kahlitat kuoleman jalkojesi juureen!

Sinä kannustat inerttiä ainetta,
käsket hänet kokoontumaan elämään,
mallinnat sen mutaa ja luot
tuhansia loputtoman muotoisia olentoja.

Häiritse työsi turhaan
kuolema ehkä voittoisa;
sen jäännöksistä nosta kätesi
uudet teokset jälleen voittoisa. (…)

Elämästä syvässä valtameressä
mies kelluu ikuisessa keinussa,
ja vuodata käsiäsi runsaasti
luova siemen olemuksessasi.

Heikko mies, nosta otsaasi,
laita huulesi sen ikuiseen virtaan;
olet kuin aurinko idässä,
tulet olemaan kuolematon, kuten maailma.

1. Fragmentti "Perun kansallislaulusta" (1821), José de la Torre Ugarte (sanat) ja José Bernardo Alcedo (musiikki)

Kertosäe

Olemme vapaita, olkaamme aina
ja ennen kuin aurinko kieltää valonsa,
että menetämme juhlallisen lupauksen
jonka maa nosti ikuiseen.

 Jae I

Perulaiset sorrettiin pitkään
pahaenteinen ketju raahattiin;
tuomittiin julmaan orjuuteen
pitkän aikaa hiljaisuudessa hän huokaisi.
Enemmän vain pyhää huutoa
Vapautta! Sen rannoilla kuultiin,
orja laiskuus tärisee,
nöyryytetty niska kohotettu.

Jae II

Jo vihaisten ketjujen jyrinä
että kuulimme kolme vuosisataa kauhua,
vapaasta pyhään huutoon
jonka maailma kuuli hämmästyneenä, lakkasi.
Kaikkialla Saint Martin tulehtui,
Vapaus, vapaus, lausutaan,
ja keinuttaa pohjaansa Andeilla
he ilmoittivat sen myös yhdellä äänellä.

Jae III

Sen vaikutuksesta kansat heräävät
ja kuin salama juoksi mielipidettä;
kannakselta tulimaille
tulesta jäätyneelle alueelle.
He kaikki vannovat rikkovansa linkin
että luonto kiellettiin molemmilta maailmoilta,
ja murtaa se valtikka, että Espanja,
nojasi ylpeänä molempiin. (…)

1. "Valencian yhteisön hymni" (1909), kirjoittaneet Maximiliano Thous Orts (sanat) ja José Serrano Simeón (musiikki)

Tarjota uusia loistoja Espanjalle
Alueemme osasi taistella!
jo työpajassa ja kentällä soivat
rakkauden lauluja, rauhan hymnejä!
Mene alueelle
joka etenee voittomarssissa!

Hän tulee antamaan puutarhaani
sen aarteena oleva rikkaus,
ja vesi humisee ilolaulua
joka syntyi maurilaisen kitaran rytmeihin.

komentaa taidepaladineja,
että he tarjoavat sinulle laakereinsa
ja sinun jalkojesi juuressa, sulttaana, puutarhani ovat kunnossa
kuvakudos ruusuista, tuberoosista ja neilikoista.

Ne tarjoavat rikkaan aarteen
joen rantojen appelsiinitarhat;
roikkuvat kultarypäleet
palmujen kaarien alla.

Äänet, rakas ääni
ja he ovat voitokkaina eläviä,
aamunkoitto
he laulavat alueen voittoa.

Herätkäämme, valencialaiset!
että meidän äänemme
valo tervehtii
uudesta auringosta!

Tarjota uusia loistoja Espanjalle
Alueemme osasi taistella!
jo työpajassa ja kentällä soivat
rakkauden lauluja, rauhan hymnejä!

Kellua ilmassa
meidän neitimme!
Kunnia isänmaalle!
Eläköön Valencia!
Elää! Elää! Elää!

1. "Meksikon kansallislaulu" (1854), Francisco González Bocanegra (sanat) ja Jaime Nunó (musiikki)

Kertosäe

Meksikolainen sotahuuto
Teräs valmistautuu ja bridon,
ja maa vapisekoon keskuksissaan
kanuunan kovaan pauluun.
Ja maa vapisekoon keskuksissaan
kanuunan kovaan pauluun.

Jae I

Cina Oi kotimaa! oliivitemppeleihisi
rauhan jumalallinen arkkienkeli,
että taivaassa on ikuinen kohtalosi
Jumalan sormella se kirjoitettiin.
Mutta jos uskallan outoa vihollista
häpäise maaperäsi kasveineen,
ajattele Oi rakas maa! kuin taivaaseen
Jokaisen pojan kanssa hän antoi sinulle sotilaan.

Kertosäe

Jae II

Sota, sota ilman aselepoa sille, joka yrittää
maan tahraamaan vaakunoita!
sota, sota! isänmaalliset bannerit
veren liotuksen aalloissa.
Sota, sota! vuorilla, laaksossa,
kauhistuttavat tykit jylisevät
ja äänekkäät kaiut resonoivat
¡Unionin äänillä! Vapautta!

Kertosäe

Jae III

Ennen, isänmaa, anna lastenne olla puolustuskyvyttömiä
Taivuta heidän kaulansa ikeen alle,
sinun peltosi verellä on kasteltu,
Hänen jalkansa leimautui vereen.
Ja temppelisi, palatsisi ja tornisi
romahtaa hirveän törmäyksen seurauksena,
ja sen rauniot ovat olemassa sanoen:
Tuhannen sankarin kotimaa oli täällä.

Kertosäe

Stanza IV

Kotimaa! Kotimaa! lapsesi vannovat sinulle
hengitä alttarillasi sen hengitystä,
jos bugle sotaisalla aksentilla
Kutsuu heitä kamppailemaan rohkeuden kanssa.
Sinulle oliiviseppeleitä!
muisto heille kunniasta!
voiton laakerit sinulle!
hauta heille kunniaksi!

Kertosäe

1. "Hymni Don Pedro Calderón de la Barcalle hänen kuolemansa toisena satavuotispäivänä" (1881), kirjoittaneet Ventura Ruiz Aguilera (sanat) ja Tomás Bretón (musiikki)

Viitteet

• Germ käsikirjat. (s.f.). Jakeiden tekemisen taito.
• Montaner, A. (2015). Lajityyppien ja latinalaisamerikkalaisen kirjallisuuden lyyristen muotojen sanakirja. DOI: 10.13140/RG.2.1.2607.5368
• Rubio Escudero, C. (2015). Hymni. Sisään Espanjan kansainvälisten kirjallisuustermien sanakirja. Haettu 9. toukokuuta 2022 alkaen http://www.proyectos.cchs.csic.es/detli/sites/default/files/Himno.pdf

Seuraa:

• oodit
• Eklogi
• Epigrammi
• sonetit
• Olen lyyrinen ja minä runollinen
• runouden tyyppejä