Määritelmä tieteellinen ajattelu

Kolmivuotias poika ajattelee maagisesti, mies paleoliittinen hän ajatteli myyttisestä näkökulmasta ja keskiajan henkilö perusteli taikauskoja. Nämä esimerkit kuvaavat ilmeistä tosiasiaa: ajattelin Sillä on useita muotoja ja mittoja. Muinaisesta Kreikasta nykypäivään ihminen on kehittänyt ajattelutavan, joka on muuttanut ihmiskunnan historiaa, tieteellistä ajattelua.

Tieteellisen ajattelun perusnäkökohdat

Kaikki meitä ympäröivät tapahtumat tapahtuvat syystä, toisin sanoen on olemassa syitä, jotka selittävät ilmiöt ja nämä syyt voidaan löytää päättely perustuu tieteellinen metodi. Tässä mielessä järjestelmän mukaisesti Tieteellisen menetelmän yleistä on seuraava:

1) a hypoteesi havainnollisen ilmiön selittävä,

2) tietojen kerääminen havainto ja kokeilussa,

3) saatujen tietojen vertaaminen alkuperäiseen hypoteesiin ja

4) kun analysoidut tosiasiat on todennettu, voidaan vahvistaa a laki joka selittää tämän ilmiön.

Näin ollen tieteellinen ajattelu perustuu tutkinta, tietojen kvantifioinnissa sekä havaintoja tukevissa laeissa ja teorioissa.

Tieteellinen ajattelu on tiedon muoto, jossa subjektiivisuudella, fantasialla, ennakkoluuloilla ja viime kädessä kaikella, mitä ei voida osoittaa, ei ole paikkaa. Tässä mielessä kaikki tieteelliset päättelyt perustuvat objektiivisuuteen, rationaalisuuteen ja systemaattisuuteen.

Tieteellinen ajattelu ja arki

Jokapäiväisessä elämässämme voimme (ja meidän pitäisi) sisällyttää tieteellinen ajattelutapa selittääksemme ympärillämme tapahtuvaa. Jos analysoimme tapahtumaa, meidän on tehtävä se objektiivisesti (mikä on sen syy, miten ja milloin tapahtuma ilmestyy, kuinka usein jne.).

Toisaalta meidän on käytettävä järkeistökriteerejä, toisin sanoen perustuvia logiikan lakeihin ja inhimillisen järjen periaatteisiin. Lopuksi systemaattisuus on kriteeri, jonka avulla voimme ymmärtää tapahtuman kontekstissa.

Tieteellinen ajattelu on hyvin läsnä jokapäiväisessä elämässä, ja se antaa meille mahdollisuuden esittää itsellemme kysymyksiä järjen perusteella ja mikä kehottaa meitä etsimään totuutta. Toisin sanoen joku, jolla on tieteellinen ajattelutapa, haluaa tietää, miksi asiat tapahtuvat.

Kuva: Fotolia - rms164