Määritelmä Aikaisempi yksinkertainen

Kaikilla kielillä on kieliopillinen rakenne, joukko sääntöjä, jotka selittävät puhujien oikean käytön sekä heidän kielensä sovellus kirjoitettu.

kielioppi espanjasta (joillakin kutsutaan myös kastilialaisiksi) on todella monimutkainen. Todiste tästä on se, että ulkomaalaisten on vaikea käyttää kieltä oikein, erityisesti verbejä.

Verbit ovat sanoja, jotka kuvaavat toimia, tunteita tai luonnon säännöllisyys. Verbejä voidaan käyttää monin tavoin. Tätä kutsutaan verbien taivutukseksi. Sama verbi saa eri muodot, koska sen kuvaamat toimet voivat viitata nykypäivään, menneisyyteen tai tulevaisuuteen.

Aiempi yksinkertainen on verbimuoto, jolla on hyvin erityinen käyttö. Yksi sen sisältämistä ongelmista on tapa nimetä se käyttämällä eri termejä, riippuen maa missä sitä tutkitaan. Menneisyyttä kutsutaan myös preteriti määrittelemätön tai mennyt täydellinen yksinkertainen. Nämä nimikkeistön erot aiheuttavat sekaannusta espanjan kielen opiskelijoiden keskuudessa.

Otetaan esimerkki verbistä kirjoittaa. Aiemmassa yksinkertaisessa tilassa ohjeellinen tunnelma olisi seuraava: Kirjoitin, kirjoitit, hän kirjoitti, me kirjoitimme, sinä kirjoitit ja he kirjoittivat. On arvokasta, että viittaamme sen käytössä jo toteutettuun toimintaan: kirjoitin viime viikolla minulle kirjeen äiti. Tämä on yksinkertaisen menneisyyden merkitys. Ongelmia ilmenee, kun haluamme puhua menneisyydestä, mutta viitaten toimintaan, joka kuuluu edelleen nykypäivään. Näissä tapauksissa käytetään menneisyyden täydellisyyttä (jota kutsutaan myös yhdistetyksi täydelliseksi). Jos sanon: Kirjoitin tänä aamuna äidilleni kirjeen, se on menneisyyden toimintaa (se on jo tapahtunut), mutta se vaikuttaa edelleen nykypäivään (tarkoitan tänään ja se ei ole vielä päättynyt).

Menneisyyttä ja menneisyyttä sekoitetaan usein. Jos vakuutan: Eilen ostin yhden romaani Seikkailun vuoksi teemme virheen, koska meidän pitäisi sanoa: Eilen ostin seikkailuromaanin. Tämän tyyppinen sekaannus on hyvin yleistä, ja espanjan kielen kohdalla se on niin, koska jokaisella maalla on omat muunnelmansa, jopa verbien käytön suhteen. Argentiinalainen sanoo huutomerkinnässä seuraavan: mitä sanot minulle? Ja espanjalainen sanoo: mitä sanot minulle?

Espanjan kielellä on sanallinen rakenne, joka ei ole aivan yksinkertainen. Verbejä, toimintatapoja, säännölliset ja epäsäännölliset verbit, jne. Yksinkertainen menneisyys on verbimuoto, eikä se ole, kuten olemme nähneet, niin yksinkertainen kuin miltä se näyttää.